Tekijä käyttää alaviitteitä ja loppumerkintöjä eri tarkoituksiin, kuten bibliografisten tietojen, ulkopuolisten lähteiden, tekijänoikeuslupien, selittävien tietojen, viittausten tai joitakin lisätietoja käsiteltävästä aiheesta. Artikkelin ote esittää kaikki tärkeät tiedot, jotka liittyvät alaviitteen ja loppuviitteen eroihin.
Vertailukaavio
Vertailun perusteet | Alaviite | Endnote |
---|---|---|
merkitys | Alaviite viittaa sivun alaosassa julkaistavaan lisätietoon. | Endnote merkitsee kirjan tai tietyn osan kirjan tulostamista. |
asento | Sivun alareunassa | Asiakirjan tai kirjan tai luvun lopetus |
Sisältää | Tekstin otteen lyhenne. | Tiedot lainattavasta viitteestä. |
Alaviitteen määritelmä
Alaviite, kuten nimikin merkitsee, on sivun alareunassa oleva merkintä, jossa mainitaan asiaankuuluvat lähteet, viitteet tai lisätietoa tekstin yläosasta. Sitä käytetään yksinkertaistamaan tai lisäämään yksityiskohtaisempia tietoja kyseisellä sivulla mainittuun tekstiin.
Alaviite ilmaistaan superkoodina tai symbolina heti sanan tai lauseen jälkeen, jonka ristiviittaus annetaan saman sivun alareunassa. Se löytyy kirjoista, tutkimuksista, raporteista, asiakirjoista, artikkeleista jne.
Määritelmä Endnote
Loppuvihjeitä voidaan ymmärtää asiakirjan tai kirjan kirjan tai sen osan lopussa olevana huomautuksena, joka sisältää tosiseikkoja tai tietoja ja ulkopuolisia tietoja tekstissä käytetyistä pisteistä.
Päättymisiä käytetään ensisijaisesti tekstissä mainittujen lähteiden kirjoittajien ja otsikoiden mainitsemiseen ja järjestettyyn viittaukseen aikajärjestyksessä. Ne on merkitty numeroilla tai joskus symboleilla, kuten tähdellä (*). Näitä löytyy kirjoista, tutkimuksista, artikkeleista, esseistä jne.
Alaviitteen ja loppuviitteen väliset keskeiset erot
Jäljempänä esitetyt kohdat esittävät alaviitteen ja loppuviitteen välistä eroa yksityiskohtaisesti:
- Alaviite voidaan kuvata sivun alareunassa olevaksi huomautukseksi, joka antaa lukijalle ulkopuolisia tietoja ja viittaa tekstin tiettyyn osaan. Päinvastoin, kirjailija käyttää endnotia antamaan luottoa tai viittausta tekstiin, joka näkyy esseen tai kirjan lopussa.
- Alaviitteet näkyvät sivun alatunnisteessa. Päinvastoin, loppuviitteet näkyvät asiakirjan, kirjan tai kirjan osan lopussa.
- Vaikka alaviite on vain lyhennetty tekstin otteen laajennus. Sitä vastoin kirjoittajat käyttävät endnotia lähinnä viittausten esittämiseen tai ulkoisia lähteitä koskevien tietojen antamiseen.
johtopäätös
Alaviitteet ja huomautukset ovat tärkeä osa tekstiä, koska jos kirjoittaja käyttää lukijalle välttämättömää tietoa, vaikka se ei ole tekstin pääosa, tekstin tai sivun keskellä, sitten lukeminen saattaa olla tylsää . Siksi nämä muistiinpanot ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä ne auttavat tekijää antamaan asiaankuuluvia tietoja lukemista häiritsemättä.
Molemmat sisältävät numeron tai symbolin viittaavan merkinnän, jossa tekstissä ilmaistaan, että ulkopuoliset tiedot annetaan alaviitteessä tai loppuviitteessä, mutta kirjoittaja käyttää näiden kahden numerojärjestelmää, jotta lukijat voivat viitata asianmukaiseen muistiinpanoon tieto.
Lisäksi lyhyt vaakasuora viiva voidaan nähdä aivan huomautuksen yläpuolella, jotta se voidaan erottaa tekstikohdasta. Alaviitteen tai loppumerkin kirjasinkoko on suhteellisen lyhyempi kuin päätekstissä.