Pääasiallinen ero petosten ja väärinkäsitysten välillä on se, että petoksia pyritään pettämään muita, mikä ei ole harhaanjohtamisen tapauksessa. Ja niin, että väärinkäsitys ei anna oikeutta kärsineelle osapuolelle haastaa toisen osapuolen vahingoista, mutta voi välttää sopimuksen. päinvastoin, petos oikeuttaa vahinkoa kärsineen osapuolen välttämään sopimusta ja myös jättämään vahingonkorvausta muulle osapuolelle. Käy läpi artikkelin, jonka teille esitellään, tuntemaan lisää eroja näiden kahden välillä.
Vertailukaavio
| Vertailun perusteet | petos | vääristely |
|---|---|---|
| merkitys | Yhden osapuolen tahallista tekoa, jolla pyritään vaikuttamaan toiseen osapuoleen sopimuksen tekemiseksi, kutsutaan petokseksi. | Väärinkäyttöä, joka on tehty viattomasti ja joka vakuuttaa toisen osapuolen tekemään sopimuksen, kutsutaan harhaanjohtavaksi. |
| Määritetty kohdassa | Intian sopimuslain 2 §: n 17 momentti, 1872 | Intian sopimuslain 1872 §: n 18 momentti |
| Tarkoituksena on pettää toinen osapuoli | Joo | Ei |
| Totuuden laajuuden vaihtelu | Väärinkäytöksessä edustaja tietää, että lausunto ei ole totta. | Harhaanjohtavassa mielessä edustuspuoli uskoo hänen tekemänsä lausunnon olevan totta, joka myöhemmin osoittautui vääräksi. |
| vaatimus | Vahingon kärsineellä on oikeus vaatia vahingonkorvausta. | Vahingoittuneella osapuolella ei ole oikeutta nostaa vahingonkorvausta toiselle osapuolelle. |
| purettavissa | Sopimus on mitätön, vaikka totuus voidaan löytää normaalissa huolellisuudessa. | Sopimus ei ole mitätön, jos totuus voidaan löytää normaalissa huolellisuudessa. |
Petosten määritelmä
Petokseksi kutsutaan vääriä tietoja, jotka sopimuspuoli on tahallaan tehnyt sopimuspuolen harhaanjohtamiseksi ja sen kannustamiseksi tekemään sopimuksen.
Väärän esityksen tekevä osapuoli on tehnyt siitä tietoisesti tai huolimattomasti vain pettääkseen toisen osapuolen. Vahinkoa kärsinyt osapuoli luotti lausuntoon ja uskoi sen olevan totta ja toiminut sen mukaisesti, mikä sai syyn vahinkoa kärsineelle osapuolelle. Tämän lisäksi on todettava, että se on esitettävä ennen sopimuksen tekemistä. Olennaisen tosiasian peittäminen sopimuksessa merkitsee myös petosta, mutta pelkkä hiljaisuus ei merkitse petosta, paitsi jos hiljaisuus vastaa puhetta tai jos lausunnon tekijä on velvollinen puhumaan.
Nyt sopimus on mitätöity vahingoittuneen osapuolen valinnan mukaan, eli hänellä on oikeus tehdä tai purkaa sopimus. Lisäksi vahingon kärsineen kärsimät vahingot voidaan myös vaatia, ja hän voi nostaa kanteen toiselle osapuolelle tuomioistuimessa.
Esimerkki: Ostettujen tavaroiden Rs. 5000 myyjältä B, sillä tarkoituksena ei ole maksaa rahaa B: lle, tällainen teko on petos.
Määritelmä vääristelystä
Esitys sellaisesta sopimuspuolen tekemästä aineellisesta tosiseikasta, joka uskoo sen olevan totta, toinen osapuoli vetoaa sopimukseen tehtyyn lausuntoon, joka toimi sen perusteella ja joka myöhemmin osoittautui virheelliseksi, tunnetaan väärinkäytöksi. Esitys tehdään tahattomasti ja tietämättömästi, ei pettää toista osapuolta, mutta siitä tuli toisen osapuolen menetyksen syy.
Nyt sopimus on mitätöitävissä vahingon kärsineen, jolla on oikeus välttää suorituskykyään, valinnasta. Vaikka vahingon kärsinyt voi todeta aineellisen tosiasian totuuden tavanomaisella tavalla, sopimus ei ole mitätön.
Esimerkki: B sanoo, että hän ostaa autonsa, joka on hyvässä kunnossa, B osti sen vilpittömässä mielessä, mutta muutaman päivän kuluttua auto ei toiminut kunnolla ja B joutuu kärsimään auton korjaamiseen. Niinpä teko on väärinkäsitys, sillä A uskoo, että auto toimii kunnolla, mutta näin ei ole.
Petosten ja väärinkäsitysten väliset keskeiset erot
Pääasiallinen ero petosten ja väärinkäsitysten välillä on sama kuin:
- Petos on aineellisen tosiasian tahallinen väärinkäsitys. Väärinkäsittely on bonafide-esitys väärinkäytöksistä, joiden uskotaan olevan totta, mikä osoittautuu vääräksi.
- Petoksia tehdään toisen osapuolen pettämiseksi, mutta väärinkäsitystä ei tehdä toisen osapuolen pettämiseksi.
- Petos määritellään 17 §: ssä, ja väärinkäsitys on määritelty 1872 §: ssä, joka on tehty Intian sopimuslain nojalla.
- Edustuksen osapuoli tuntee väärinkäytöksessä väärinkäytöksessä petoksen, mutta edustuspuoli ei tiedä totuutta.
- Petoksissa vahinkoa kärsinyt osapuoli voi vaatia vahingonkorvausta. Toisaalta vääristyneellä osapuolella vahingon kärsinyt ei voi vaatia vahingonkorvausta.
johtopäätös
Vilpillisesti tehdyt teot ovat siviilivirheitä, ja vahingon kärsinyt osapuoli voi nostaa kanteen oikeudenkäynnissä tuomioistuimessa, vaikka kärsineellä on keino löytää totuus tavanomaisessa toiminnassa. Väärinkäsitys ei ole siviiliväri, koska väärän esityksen tekevällä puolueella ei ole aavistustakaan todellisesta totuudesta, joten vahingon kärsinyt ei voi haastaa toista osapuolta tuomioistuimessa, mutta sillä on mahdollisuus purkaa sopimus.
Näin ollen molemmissa olosuhteissa ei ole vapaata suostumusta, olipa kyseessä petos tai harhaanjohtava syy, miksi sopimus on mitätön sen osapuolen valinnan mukaan, jonka suostumus näin aiheutui.
