Toisaalta päätelmä viittaa päätelmään, joka on tehty käytettävissä olevien tosiseikkojen ja todisteiden perusteella eli vähennykset tehdään tehdyn tutkimuksen mukaan.
Nämä kaksi termiä ovat niin läheisesti yhteydessä toisiinsa, että maallikoille nämä kaksi termiä ovat synonyymejä, mutta totuus on, että nämä kaksi sanaa ovat erilaisia. Jos siis etsit eroja havainnon ja päättelyn välillä, olet oikeassa paikassa. Katso.
Vertailukaavio
| Vertailun perusteet | havainto | Päättely |
|---|---|---|
| merkitys | Tarkkailulla tarkoitetaan henkilöä, joka tarkkailee tai tutkii henkilöä tai esinettä, kun jotain tapahtuu. | Päätelmää kutsutaan tunnetuista tosiasioista tai olosuhteista johtuvan järkevän johtopäätöksen perusteella. |
| luonto | Tavoite | Subjektiivinen |
| Mikä se on? | Se on se, mitä koetaan. | Se on selitys tai oletus siitä, mitä on havaittu. |
| Perustuen | Käytännön kokemus | Käytetyt tiedot |
| liittyy | Tietojen kerääminen ilman vastaajia | Päätöksiä kerätyistä tiedoista. |
| Viittaa | Tutkittavan kohteen tarkka seuranta. | Päätelmä johdetaan loogisesti päättelyllä. |
Tarkkailun määritelmä
Tarkkailu määritellään ensisijaiseksi tietojenkeruun lähteeksi, jota käytetään kuvaavassa tutkimuksessa. Se on yleisimmin käytetty tapa saada tietoa käyttäytymistieteiden alalla. Me ihmiset käytämme aistiamme tarkkailemaan asioita, jotka ympäröivät meitä. Tämä on myös havainto, mutta ei tieteellinen. Tarkkailun sanotaan olevan tieteellinen, kun se palvelee tutkimuksen muotoiltua tarkoitusta.
Se sisältää tietojen, tapahtumien ja esineiden keräämisen ja tallentamisen järjestelmällisesti. Lisäksi tietoja tarkastetaan ja valvotaan tietojen oikeellisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi.
Tämän menetelmän mukaan tutkija ei luota vastaajan tietoon, eli hän ei kyseenalaista havaittavia ihmisiä, vaan tarkkailee suoraan, jotta varmistetaan tarkka havainto ja poistetaan subjektiivinen puolue. Lisäksi kerätyt tiedot perustuvat tämänhetkisiin tapahtumiin, ts. Sitä ei vaikuta aikaisemmat tai tulevat aikomukset tai asenteet. Havainnointi voi olla jäsennelty tai rakenteeton, naamioitu tai turhautumaton. Se voidaan suorittaa luonnollisessa ympäristössä.
Päätelmän määritelmä
Yksinkertaisesti sanottuna päätelmä tarkoittaa oletuksia tai päätelmiä, jotka on tehty järkevästi tosiseikkojen ja havaintojen perusteella. Se on laskettu arvaus, joka perustuu todisteisiin ja olosuhteisiin. Se on osa ajattelua ja ajattelua, joka voi olla tarkka tai epätarkka, perusteltu tai perusteeton, looginen tai epälooginen.
Kun väestön koko on suuri, on epäkäytännöllistä tutkia jokaista väestön kohtaa, ja siksi valitaan satunnaisesti näyte, joka edustaa koko väestöä. Näin valitun näytteen perusteella tehdään yleistyminen väestön tuntemattomista ominaisuuksista. Tilastoissa päätelmä sisältää kaksi asiaa eli hypoteesien testauksen ja arvioinnin.
Tärkeimmät erot havainnon ja päättelyn välillä
Tarkkailun ja päättelyn välinen ero voidaan tehdä selvästi seuraavista syistä:
- Henkilön tai objektin huolellista katsomista tai tutkimista, kun jotain tapahtuu, kutsutaan havainnoksi. Päätelmäksi kutsutaan teko, joka johtaa järkevään päätelmään tunnetuista tosiasioista tai olosuhteista.
- Havainto on objektiivinen, kun taas päätelmä on subjektiivinen.
- Havaitseminen on se, mitä koetaan tai ilmoitetaan. Toisaalta päätelmä on selitys tai oletus siitä, mitä on havaittu tai nähnyt.
- Havainto perustuu käytännön kokemuksiin. Toisin kuin päätelmä, joka perustuu jo tiedossa oleviin tosiseikkoihin.
- Tarkkailu merkitsee tutkittavan kohteen tarkkaavaisuutta. Toisin kuin päätelmä, päätellään loogisesti päätelmällä perusteluilla.
- Havainto on tiedonhankintatapa, jossa ei kyseenalaista vastaajia. Tähän päätelmään liittyy päätöksiä kerätyistä tiedoista.
johtopäätös
Edellä mainittujen erojen lisäksi havainnot ja päätelmät liittyvät toisiinsa siinä mielessä, että havainto on se, mitä huomaamme, kun jotain tapahtuu, kun päätelmä on se, mitä päätämme havaintojen perusteella. Tällä tavoin päätelmää ymmärretään usein tulkinnana siitä, mitä havaitaan.
