Yhtiöllä on erillinen oikeudellinen identiteetti sen jäsenistä poikkeavalla, mutta ne ovat ne, jotka perustavat yrityksen yritysyksikkönä. Yhtiö on kuitenkin keinotekoinen henkilö, joten sen tahto ilmaistaan kokouksissa annetuissa päätöslauselmissa. Yhtiö kokoontuu kolmella tavalla, jotka ovat yhtiökokous, ylimääräinen yhtiökokous ja luokan kokous.
Lue tämä artikkeli ja ymmärrä eroja yhtiökokouksen ja ylimääräisen yhtiökokouksen välillä.
Vertailukaavio
| Vertailun perusteet | Varsinainen yhtiökokous | Ylimääräinen yhtiökokous |
|---|---|---|
| merkitys | Varsinainen yhtiökokous on yhtiökokous, joka on yhtiön hallussa vuosittain eri liiketoiminta-alueiden keskustelemiseksi. | Ylimääräinen yhtiökokous (EGM) on muu kuin yhtiökokous, jossa yhtiön johdon liiketoiminta tapahtuu. |
| Ensimmäinen tapaaminen | On pidettävä 9 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. | Tällaista vaatimusta ei ole |
| liiketoiminta | Tavanomainen liiketoimintaa ja erityistä liiketoimintaa (jos sellainen on) tehdään. | Vain erikoisliike. |
| Päivä ja aika | Se voidaan pitää milloin tahansa ilman kansallista vapaapäivää, vain työaikana. | Se voidaan pitää missä tahansa päivässä, mukaan lukien kansalliset juhlapäivät, ja milloin tahansa päivän aikana. |
| rangaistus | Kun kokousta ei kutsuta määräajassa, rangaistus peritään. | Lain mukaan ei määrätä rangaistusta. |
| Kokoontuu | lauta | Hallitus, hallintoneuvosto osakkeenomistajien rekrytoinnista, rekrytoijista tai tuomioistuimesta. |
Varsinaisen yhtiökokouksen määritelmä
Varsinainen yhtiökokous, kuten nimensä viittaa, on yhtiön vuosittainen tapahtuma, jossa jäsenillä on mahdollisuus puhua yhtiön tuloksesta, kannattavuudesta ja päivittäisestä toiminnasta. Vuoden 2013 osakeyhtiölain mukaan jokaisen yrityksen, joka ei sisällä yhtä henkilöä, on kutsuttava koolle vuosittainen yhtiökokous kerran vuodessa keskustelemaan tavanomaisen liiketoiminnan asioista.
Mikäli yhtiö ei tee varsinaista yhtiökokousta varainhoitovuonna, jäsenillä on oikeus kääntyä asianomaisen viranomaisen puoleen, joka puolestaan antaa ohjeita yhtiökokouksen kutsumiselle. Varsinainen yhtiökokous on kahdenlaisia:
- Ensimmäinen varsinainen yhtiökokous : Se olisi kutsuttava koolle yhdeksän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Siksi ei ole tarpeen pitää yhtiökokousta yhtiön perustamisvuonna.
- Myöhempi varsinainen yhtiökokous : Kaikki muut yhtiökokoukset tunnetaan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen, joka pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä tai 15 kuukautta viimeisestä yhtiökokouksesta riippuen siitä, kumpi on aikaisempi.
Ylimääräisen yhtiökokouksen määritelmä
Ylimääräinen yhtiökokous viittaa yhtiökokoukseen, jossa käsitellään yhtiön asioiden hallinnointiin liittyviä asioita, jotka edellyttävät asianomaisten jäsenten suostumusta.
Kun yhtiöllä ei ole mahdollisuutta odottaa seuraavaa yhtiökokousta, yhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään muiden yhtiökokouksen kuin yhtiökokouksen pitämisestä, jotta ne voivat käsitellä ylimääräistä yhtiökokousta. Sitä voi kutsua:
- Hallitus : Aina kun hallitus pitää sopivaa, yhtiöllä on ylimääräinen yhtiökokous.
- Hallitus jäsenten rekrytoinnista: Hallitus kutsuu yhtiökokouksen, kun se vastaanottaa vaaditun määrän riittävän määrän jäseniä, pyynnön vastaanottopäivänä.
- Recisitionisti : Kun hallintoneuvosto ei kutsu kokousta 21 päivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kelvollisen pyynnön mihinkään asiaan liittyen, rekisitionisti voi vaatia EGM: ää 45 päivän kuluessa siitä, kun se on hankittu.
- Tuomioistuin : EHV voi myös kutsua tuomioistuimen jäsenen tai johtajan hakemuksesta, jolla on oikeus äänestää, jos jäsenen kokousta ei ole mahdollista kutsua koolle.
Varsinaisen yhtiökokouksen ja ylimääräisen yhtiökokouksen keskeiset erot
Tässä esitetyt kohdat selittävät erot yhtiökokouksen ja ylimääräisen yhtiökokouksen välillä:
- Varsinainen yhtiökokous on yhtiökokous, joka järjestetään kunkin kalenterivuoden aikana eri liiketoiminta-alueiden keskustelemiseksi. Toisaalta ylimääräinen yhtiökokous on mikä tahansa muu kokous kuin yhtiökokous, jossa käsitellään yhtiön johdon toimintaa.
- Ensimmäinen varsinainen yhtiökokous on kutsuttava koolle enintään yhdeksän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Sitä vastoin ylimääräisen yhtiökokouksen (EGM) tapauksessa tällaista vaatimusta ei ole.
- Sekä tavanomaista liiketoimintaa että erikoisliiketoimintaa harjoitetaan yhtiökokouksessa, kun taas EGM: ssä käydään kauppaa vain erikoisliiketoiminnassa.
- Varsinainen yhtiökokous olisi tehtävä muina kuin kansallisena juhlapäivinä vain työaikana. Sitä vastoin EGM voidaan suorittaa missä tahansa päivässä, mukaan lukien kansalliset juhlapäivät, ja milloin tahansa päivän aikana.
- Kun varsinaista yhtiökokousta ei kutsuta asetetussa ajassa, rangaistus on enintään Rs. 1, 00 000 ja R. 5000 per päivä. Sitä vastoin laissa ei määrätä rangaistusta ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumiseen.
- Vaikka hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle, johtokunta, hallitus voi kutsua yhtiökokouksen osakkeenomistajien, rekrytoijien tai tuomioistuinten vaatimuksiin.
johtopäätös
Jokaiselle jäsenelle on annettava 21 päivän selvä ilmoitus yhtiökokouksen suorittamisesta. Nämä kokoukset pidetään yhtiön varmistaakseen, että kaikille jäsenille tarjotaan tasavertainen ja oikeudenmukainen mahdollisuus osallistua yhtiön päätöksentekoprosessiin.
