Hypoteesin testaamiseksi tarvitaan testitilastoja, jotka seuraavat tunnettua jakaumaa. Testissä on todennäköisyystiheyskäyrän kaksi jakaumaa, eli hyväksymisalue ja hylkäysalue. hylkäysalue kutsutaan kriittiseksi alueeksi .
Tutkimuksen ja kokeiden alalla on selvää, että erotus on yksi- ja kaksisuuntainen testi, koska niitä käytetään melko yleisesti prosessissa.
Vertailukaavio
| Vertailun perusteet | Yksisuuntainen testi | Kaksisuuntainen testi |
|---|---|---|
| merkitys | Tilastollisen hypoteesin testissä, jossa vaihtoehtoisella hypoteesilla on vain yksi pää, tunnetaan yhtenäinen testi. | Merkitsevyyskokeena, jossa vaihtoehtoisella hypoteesilla on kaksi päätä, kutsutaan kaksisuuntaiseksi testiksi. |
| Hypoteesi | suunta- | Suuntaamaton |
| Hylkäämisalue | Joko vasemmalle tai oikealle | Sekä vasen että oikea |
| määrittelee | Jos muuttujien välillä on suhde yhteen suuntaan. | Jos muuttujien välillä on suhde kumpaankin suuntaan. |
| Tulos | Suurempi tai pienempi kuin tietty arvo. | Suurempi tai pienempi kuin tietyt arvot. |
| Kirjaudu vaihtoehtoiseen hypoteesiin | > tai < | ≠ |
Yksisuuntainen testi
Yhtenäinen testi viittaa merkitsevyystestiin, jossa hylkäysalue näkyy näytteenottokohdan toisessa päässä. Se osoittaa, että arvioitu testiparametri on suurempi tai pienempi kuin kriittinen arvo. Kun testattu näyte putoaa hylkäysalueelle, ts. Joko vasemmalle tai oikealle puolelle, se johtaa vaihtoehtoisen hypoteesin hyväksymiseen eikä nollahypoteesiin. Sitä käytetään ensisijaisesti chi-neliön jakautumiseen; joka vahvistaa sopivan hyvän.
Tässä tilastollisessa hypoteesitestissä kaikki kriittinen alue, joka liittyy a: een, sijoitetaan mihin tahansa jompaankumpaan hännästä. Yksisuuntainen testi voi olla:
- Vasemmanpuoleinen testi : Kun populaatioparametrin uskotaan olevan alhaisempi kuin oletettu, suoritettu hypoteesitesti on vasemmanpuoleinen testi.
- Oikeanpuoleinen testi : Kun populaatioparametrin oletetaan olevan suurempi kuin oletettu, suoritettu tilastollinen testi on oikeanpuoleinen testi.
Määritelmä kaksisuuntainen testi
Kaksisuuntainen testi kuvataan hypoteesikokeeksi, jossa hylkäysalue tai kriittinen alue on normaalin jakauman molemmissa päissä. Se määrittää, kuuluuko testattu näyte tiettyyn arvoalueeseen tai sen ulkopuolelle. Näin ollen vaihtoehtoinen hypoteesi hyväksytään nollahypoteesin sijasta, jos laskettu arvo laskee jompaankumpaan todennäköisyysjakauman kahdesta hännästä.
Tässä testissä α jakautuu kahteen yhtä suureen osaan, mikä puolestaan sijoittaa kummallekin puolelle eli se ottaa huomioon sekä positiivisten että negatiivisten vaikutusten mahdollisuuden. Se suoritetaan sen tarkastelemiseksi, onko arvioitu parametri joko oletetun parametrin ylä- tai alapuolella, joten ääriarvot toimivat todisteina nollahypoteesia vastaan.
Yksi- ja kaksisuuntaisen testin keskeiset erot
Yhden ja kaksisuuntaisen testin olennaiset erot selitetään jäljempänä kohdissa:
- Yhtenäinen testi, kuten nimikin viittaa, on tilastollisen hypoteesin testi, jossa vaihtoehtoisella hypoteesilla on yksi pää. Toisaalta kaksisuuntainen testi edellyttää hypoteesitestiä; jossa vaihtoehtoisella hypoteesilla on kaksi päätä.
- Yksisuuntaisessa testissä vaihtoehtoinen hypoteesi on esitetty suuntaisesti. Sitä vastoin kaksisuuntainen testi on ei-suunnattu hypoteesitesti.
- Yksisuuntaisessa testissä hylkäysalue on joko näytteenottojakauman vasemmalla tai oikealla puolella. Päinvastoin, hylkäysalue on näytteenoton molemmilla puolilla.
- Yksisuuntaista testiä käytetään varmistamaan, onko muuttujien välinen suhde yhteen suuntaan eli vasemmalle tai oikealle. Tätä vasten kaksisuuntaista testiä käytetään tunnistamaan, onko muuttujien välinen suhde kummassakin suunnassa vai ei.
- Yksisuuntaisessa testissä laskettu testiparametri on enemmän tai vähemmän kuin kriittinen arvo. Toisin kuin kaksisuuntainen testi, saatu tulos on kriittisen arvon sisällä tai sen ulkopuolella.
- Kun vaihtoehtoisella hypoteesilla on ≠-merkki, suoritetaan kaksisuuntainen testi. Sitä vastoin, kun vaihtoehtoisella hypoteesilla on merkki "> tai <", suoritetaan yksihaara.
johtopäätös
Yhteenvetona voidaan todeta, että yksi- ja kaksisuuntaisen testin perusero on suunnassa, eli jos tutkimushypoteesi merkitsee suhdetta toisiinsa tai eroavaisuuteen, sovelletaan yhdenhenkistä testiä, mutta jos Tutkimushypoteesi ei merkitse vuorovaikutuksen tai eron suuntausta, käytämme kaksihänistä testiä.
