Ylös- ja alaspäin suuntautuvan tiedonannon välinen ero

• 2019

Viestintä ylöspäin viittaa viestintämuotoon, joka virtaa alhaalta ylöspäin. Toisessa äärimmäisessä, alaspäin suuntautuva viestintä on viestintä, joka siirtyy ylhäältä alas. Viestintä on organisaation selkäranka, koska ilman sitä ylivoimainen suhde ei voi menestyä ja organisaatio ei pysty toimimaan tehokkaasti tavoitteiden saavuttamiseksi. Se koskee kahden tai useamman ihmisen välistä vuorovaikutusta.

On olemassa kaksi viestintäkanavaa, nimittäin muodollinen viestintä ja epävirallinen viestintä. Lisäksi on kolme suuntaa, joissa viralliset viestintä virtaa, eli pystysuora, vaakasuora ja diagonaalinen. Vertikaalinen viestintä voi tapahtua kahdella tavalla - tiedonanto ylöspäin ja alaspäin suuntautuva tiedonanto.

Katsokaamme nyt artikkelia, jossa kuvataan eroa ylös- ja alaspäin suuntautuvan viestinnän välillä.

Vertailukaavio

Vertailun perusteet	Tiedonanto ylöspäin	Alasuuntaisen tiedonannon
merkitys	Ylösviestintä on viestintälinja, jonka kautta alaiset voivat välittää tietoa eläkeläisille.	Alasuuntainen viestintä on muodollinen komentoketju, joka on perustettu ohjaamaan alaisia ​​ja välittämään tietoja, jotka liittyvät organisaation tavoitteisiin, politiikkoihin ja strategioihin.
luonto	Osallistuva ja muutoksenhakukeino	Virallinen ja direktiivi
Virtaus	Alisteinen ylimmälle.	Korkeampi kuin alisteinen.
Tarkoitus	Voit tehdä valituksia tai vetoomuksia antamalla palautetta ja ehdotuksia	Toimeksiantojen, ohjeiden, neuvojen antaminen tai vastuun jakaminen.
Nopeus	Hidas	Nopeasti
Taajuus	Matala	Verrattain korkea
esimerkit	Raportit, suorat kirjeet ja ehdotukset	Kiertokirjeet ja ilmoitukset

Ylöspäin suuntautuvan tiedonannon määritelmä

Kun organisaatiossa tapahtuva tiedonkulku on yrityksen portaiden alemmista tasoista ylemmille tasoille, sitä kutsutaan ylöspäin suuntautuvaksi viestinnäksi. Tämä viestintämuoto auttaa työntekijöitä ilmaisemaan näkemyksiään, ideoitaan tai epäkohtiaan ylimmälle johdolle. Se on mahdollista vain demokraattisessa ympäristössä, jossa työntekijöillä on lupa hallita.

Ylöspäin suuntautuva viestintä virtaa alaisuudesta esimiehelle, mikä auttaa hallintopäätösten hyväksymistä alaisuudessa. Kuitenkin se kärsii erilaisista rajoituksista, kuten pitkä komentoketju, luottamuksen puute esimiehille, pelko arvostelusta, yhteisen jakamisen puute jne.

Tämäntyyppisessä viestinnässä viesti voidaan lähettää joko suullisen median kautta - työnantajan ja työntekijän kokouksessa, valitusmenettelyssä, avoin ovipolitiikka jne. Ja kirjalliset tiedotusvälineet - raportit, kirjeet, valitukset, ehdotukset jne.

Alasuuntaisen tiedonannon määritelmä

Alasuuntaista viestintää voidaan määritellä tiedon ja viestien välittämiseksi huipputason johtajilta matalan tason työntekijöille. Tämä tarkoittaa, että viestinnän aloittaa yritysjoukkojen korkein hallintotaso, välittää tilauksia, ohjeita, varoituksia tai vastuuta organisaatiossa työskenteleville alaisille.

Alasuuntainen viestintä on hyödyllistä esimiehille työntekijöiden tiedottamisessa, organisaation visiossa, tehtävässä, tavoitteissa, tavoitteissa, politiikoissa ja menettelyissä. Se voi olla suullisen viestinnän muodossa - kuten kasvokkain keskustelu, kokoukset, puheet, konferenssit jne. Ja kirjallinen viestintä - käsikirja, ilmoitukset, kiertokirjeet, digitaalinen uutisnäyttö, varoitukset ja niin edelleen.

Tällainen viestintä kärsii erilaisista puutteista, kuten viestin suodatuksesta, väärinkäsityksestä ja sekaannuksesta, lähdekoodin luotettavuudesta, viestin vääristymisestä, epäselvästä viestistä, viestien ylikuormituksesta jne.

Keskeiset erot ylös- ja alaspäin suuntautuvan tiedonannon välillä

Ylös- ja alaspäin suuntautuvan viestinnän välinen ero voidaan tehdä selvästi seuraavista syistä:

1. Alemman tason työntekijöiden käynnistämä viestintätapa, joka välittää viestinsä tai informaatiota organisaation hierarkian ylemmälle tasolle, tunnetaan ylöspäin suuntautuvana viestintänä. Sitä vastoin, kun tiedonsiirto tapahtuu organisaation virallisen komentoketjun kautta, viestintä tunnetaan alaspäin suuntautuvana viestintänä.
2. Ylösviestinnän luonne on osallistava, joka kehottaa alaisia ​​jakamaan näkemyksensä ja mielipiteensä ylimmän johdon kanssa. Toisaalta alaspäin suuntautuva viestintä on luonteeltaan arvovaltaista, ja se pyrkii ohjaamaan alisteisia yrityksen tehtävän ja tavoitteiden suhteen.
3. Ylösviestintää käytetään valitusten tai valituksen tekemiseen, palautteen antamiseen, mielipiteiden ja ehdotusten antamiseen. Toisin kuin alaspäin suuntautuva viestintä, jota käytetään antamaan tilauksia, käskyjä, varoituksia, neuvoja tai antamaan vastuita.
4. Ylöspäin suuntautuva viestintä on enemmän aikaa vievää kuin alaspäin suuntautuva viestintä, sillä viimeksi mainittu on valtuutettu ja aika on rajattu.
5. Ylösviestinnän esiintyminen on satunnaista, kun taas alaspäin suuntautuvan viestinnän esiintyminen on yleistä.
6. Ylösviestinnän yhteiset muodot ovat raportteja, suoria kirjeitä ja ehdotuksia. Päinvastoin, yhteiset alaspäin suuntautuvat viestintämuodot ovat tilauksia, kiertokirjeitä ja ilmoituksia.

johtopäätös

Molemmat viestintätyypit ovat vertikaalisen viestinnän kaksi näkökohtaa ja täydentävät toisiaan. Alasuuntaisen viestinnän onnistuminen voidaan varmistaa ylöspäin suuntautuvalla viestinnällä, eli se arvioi ylemmän tason johdon toteuttamien politiikkojen, suunnitelmien ja strategioiden tehokkuutta vastaamalla organisaatiokehityksen alemmilla tasoilla työskenteleville.