Väestö edustaa kokonaisuutta sellaisista henkilöistä, yksiköistä, esineistä ja kaikesta, jotka voidaan toteuttaa ja joilla on tiettyjä ominaisuuksia. Päinvastoin, näyte on väestön äärellinen osajoukko, joka valitaan systemaattisella prosessilla, jotta voidaan selvittää vanhemman joukon ominaisuudet. Alla oleva artikkeli kuvaa väestön ja näytteen eroja.
Vertailukaavio
| Vertailun perusteet | Väestö | Näyte |
|---|---|---|
| merkitys | Väestö viittaa kaikkien elementtien keräämiseen, joilla on yhteisiä piirteitä, jotka käsittävät universumin. | Näytteellä tarkoitetaan tutkimukseen osallistumiseksi valittua väestön jäsenten alaryhmää. |
| sisältää | Jokainen ryhmän yksikkö. | Vain kourallinen väestöyksiköitä. |
| luonteenomainen | Parametri | tilastollinen |
| Tiedonkeruu | Täydellinen luettelo tai laskenta | Näytteenotto tai näytteenotto |
| Keskittyä | Ominaisuuksien tunnistaminen. | Päätelmät väestöstä. |
Väestön määritelmä
Yksinkertaisesti sanottuna väestö tarkoittaa kaikkien tutkittavien elementtien kokonaisuutta, jolla on yksi tai useampi yhteinen ominaisuus, esimerkiksi kaikki Intiassa asuvat ihmiset muodostavat väestön. Väestö ei rajoitu pelkästään ihmisiin, vaan se voi sisältää myös eläimiä, tapahtumia, esineitä, rakennuksia jne. Se voi olla mitä tahansa kokoa, ja väestön elementtien tai jäsenten lukumäärä tunnetaan väestömääränä, eli jos siellä on ovat satoja miljoonia ihmisiä Intiassa, sitten väkiluku (N) on 100 miljoonaa. Erilaisia väestöryhmiä käsitellään seuraavasti:
- Lopullinen väestö : Kun väestön elementtien lukumäärä on kiinteä ja siten mahdollistetaan sen luettelointi kokonaisuudessaan, väestön sanotaan olevan rajallinen.
- Ääretön väestö : Kun väestön yksiköiden lukumäärä on lukematon, joten on mahdotonta tarkkailla kaikkia maailmankaikkeuden kohteita, väestöä pidetään ääretön.
- Olemassa oleva väestö: Väestöä, joka koostuu todellisuudessa olemassa olevista esineistä, kutsutaan olemassa olevaksi väestöksi.
- Hypoteettinen väestö : Hypoteettinen tai kuvitteellinen väestö on väestö, joka on hypoteettisesti olemassa.
esimerkit
- Sokeritehtaan kaikkien työntekijöiden väestö.
- Tietyn yrityksen valmistamien moottoripyörien populaatio.
- Hyttysten populaatio kaupungissa.
- Intian veronmaksajien väestö.
Määritelmä näytettä
Termillä näyte tarkoitetaan sitä osaa väestöstä, joka on valittu satunnaisesti osallistumaan tutkimukseen. Näin valitun näytteen tulisi olla sellainen, että se edustaa väestöä kaikilla sen ominaisuuksilla, ja sen pitäisi olla vapaa puolueellisuudesta, jotta saadaan aikaan pienikokoinen poikkileikkaus, koska näytteen havaintoja käytetään yleistysten tekemiseen populaatiosta.
Toisin sanoen väestöstä valitut vastaajat muodostavat ”otoksen”, ja vastaajien valintaprosessi tunnetaan ”näytteenottona”. Tutkittavia yksiköitä kutsutaan näytteenottoyksiköiksi, ja näytteessä olevien yksiköiden lukumäärää kutsutaan näytteen kooksi.
Tilastollista testausta käytettäessä näytteitä käytetään pääasiassa silloin, kun otoksen koko on liian suuri, jotta siihen voidaan sisällyttää kaikki tutkittavan väestön jäsenet.
Väestön ja näytteen keskeiset erot
Väestön ja otoksen välinen ero voidaan tehdä selvästi seuraavista syistä:
- Kaikkia elementtejä, joilla on yhteisiä piirteitä ja jotka sisältävät universumia, kutsutaan väestöksi. Tutkimukseen osallistumiseksi valittua väestön jäsenten alaryhmää kutsutaan näytteeksi.
- Väestö koostuu koko ryhmän kaikista osista. Toisaalta näytteeseen sisältyy vain kourallinen joukko väestöä.
- Kaikkiin yksiköihin perustuvaa populaation ominaisuutta kutsutaan parametriksi, kun taas näytteen havainnon mittausta kutsutaan tilastoksi.
- Kun tietoa kerätään kaikista väestöyksiköistä, prosessia kutsutaan väestönlaskennaksi tai täydelliseksi luetteloksi. Sitä vastoin otantatutkimus tehdään tietojen keräämiseksi näytteestä otantamenetelmällä.
- Väestön kohdalla keskitytään tunnistamaan elementtien ominaisuudet, kun taas näytteen osalta; painopisteenä on yleistyminen väestön ominaisuuksista, joista otos tuli.
johtopäätös
Edellä mainituista eroista huolimatta on totta, että näyte ja väestö liittyvät toisiinsa, eli näyte otetaan väestöstä, joten ilman väestönäytettä ei ehkä ole olemassa. Lisäksi näytteen ensisijaisena tavoitteena on tehdä tilastollisia päätelmiä väestöstä, ja myös se olisi mahdollisimman tarkka. Mitä suurempi näytteen koko, sitä suurempi on yleistämisen tarkkuus.
