Koska molemmat ovat hallitusten käyttämiä menetelmiä tuonnin vähentämiseksi ja viennin edistämiseksi, on vaikea laatia eroa tariffin ja kiintiön välillä. Sanat ovat kuitenkin erilaiset ja selostettu tässä artikkelissa yksityiskohtaisesti.
Vertailukaavio
| Vertailun perusteet | tulli | Kiintiö |
|---|---|---|
| merkitys | Tariffissa viitataan tavaroiden tuonnista tai viennistä perittävään veroon. | Kiintiö viittaa tuontimäärän rajoitukseen. |
| Vaikutus bruttokansantuotteeseen | Kasvaa BKT: tä. | Ei vaikutusta BKT: hen. |
| Johtaa | Kuluttajan ylijäämän lasku ja tuottajan ylijäämän nousu. | Kuluttajien ylijäämän lasku. |
| Tulo | Hallitukselle | Tuojille |
Tariffin määritelmä
Eräänlainen vero, joka maksetaan tavaroiden ja palvelujen tuonnista. Sitä käytetään kaupan rajoittamisen välineenä, koska tariffit lisäävät ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden hintaa ja siten tekevät niistä asiakkaille kalliimpia. Hallitus perii tulonsa lisäämiseen ja kotimaisten yritysten suojaamiseen ulkomaista kilpailua vastaan, koska tuodut tavarat saavat asiakkaat houkuttelemaan, jos ne ovat suhteellisen halvempia. Se on este kansakuntien väliselle vapaakaupalle.
Tariffeja on kahdenlaisia, jotka on esitetty alla:
- Arvonlisävero: tietty prosenttiosuus tuontitavaroiden arvosta laskettuna.
- Erityistariffi : Määrätty määrä veloitetaan tavaran tyypistä riippuen.
Kiintiön määritelmä
Kiintiö viittaa määrättyyn enimmäismäärään, jonka hallitus on asettanut, tiettyjen ajanjaksojen aikana tuoduista tai muista maista tuotujen tai vietyjen tavaroiden tai palvelujen määrälle. Se on toimenpide, jota käytetään maiden välisen kaupan volyymin säätelyssä.
Kiintiöt eivät tuota tuloja hallitukselle, vaan niiden tarkoituksena on edistää tavaroiden tuotantoa maassa; joka auttaa maata tulemaan omavaraiseksi ja vähentämään riippuvuutta muista maista tulevasta tuonnista. Tällä tavoin kiintiö auttaa vähentämään tuontia ja siten suojelemaan omaa teollisuuttaan ulkomaiselta kilpailulta.
Tariffin ja kiintiön väliset keskeiset erot
Tariffin ja kiintiön väliset ensisijaiset erot selitetään seuraavassa kohdassa:
- Tarjous on tuontitavaroiden vero. Kiintiö on hallituksen määrittämä ulkomailla tuotettujen ja kotimaassa myytyjen tavaroiden määrä.
- Tariffin tuloksena syntyy tuloja maalle ja näin ollen BKT kasvaa. Toisin kuin kiintiö, sitä sovelletaan tavaroiden numeeriseen arvoon, ei määrään, joten sillä ei ole vaikutusta.
- Tariffin vaikutuksesta kuluttajien ylijäämä laskee, kun tuottajan ylijäämä nousee. Toisaalta kiintiö johtaa kuluttajien ylijäämän laskuun.
- Tariffin keräämisestä saadut tulot ovat hallituksen tuloja. Sitä vastoin kiintiöiden tapauksessa elinkeinonharjoittajat saavat lisää tuloja kokoelmasta.
johtopäätös
Tarkasteltuaan edellä mainittuja seikkoja on selvää, että nämä kaksi termiä ovat hyvin erilaisia. Vaikka on olemassa joitakin yhtäläisyyksiä, ne molemmat toimivat välineenä, jolla pyritään hallitsemaan kansainvälistä kauppaa ja kannustamaan tuotantoa kotimaassa, jotta se olisi omavarainen.
