Ero parlamentin ja presidentin hallituksen välillä

• 2019

Jokaisella maailman maalla on oma perustuslaki, jonka mukaan politiikat on kehitetty, viranomaiset ja toimielimet toimivat ja päätökset tehdään. Tarkemmin sanottuna perustuslaki kattaa kaikki maan hyväksymän poliittisen järjestelmän näkökohdat. Hallitusta on kaksi, parlamentaarinen ja presidentti. Eduskunnan parlamentaarisessa järjestelmässä poliittinen puolue, joka voittaa parlamentin enemmistöpaikkoja, tekee hallituksesta ja valitsee itsensä keskuudesta pääministeriksi, joka on hallituksen päällikkö.

Toisaalta presidentin presidentin muodossa presidentti on toimitusjohtaja, jonka kansalaiset tai vaalikoulun jäsenet valitsevat suoraan. Parlamentin ja presidentin hallintomuodon välistä eroa käsitellään yksityiskohtaisesti artikkelissa.

Vertailukaavio

Vertailun perusteet	Hallituksen parlamentaarinen muoto	Gorvernmentin presidentin muoto
merkitys	Parlamentin järjestelmässä lainsäädäntö- ja toimeenpaneva elin on läheisesti yhteydessä toisiinsa, kun taas oikeuslaitos on riippumaton kahdesta muusta hallituksesta.	Presidentin järjestelmässä hallituksen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeuslaitos ovat toisistaan ​​riippumattomia.
Johtaja	Dual Executive	Yksi johtaja
vastuullisuutta	Johtaja on vastuussa lainsäätäjälle.	Täytäntöönpano ei ole vastuussa lainsäätäjälle.
valtuudet	Keskitetty	Jaettu
Ministerit	Ainoastaan ​​parlamentin jäsenet voidaan nimittää minsteriksi.	Lainsäädännön ulkopuoliset henkilöt nimitetään ministeriksi.
Alemman talon hajoaminen	Pääministeri voi purkaa alemman talon ennen toimikautensa päättymistä.	Presidentti ei voi purkaa alempaa taloa.
Hallituksen toimikausi	Ei korjattu	kiinteä

Määritelmä parlamentaarisen hallituksen muoto

Parlamentaarinen hallintomuoto edustaa maan demokraattista hallintojärjestelmää, jossa toimeenpaneva elin on peräisin lainsäädäntöelimestä eli parlamentista. Tällöin toimeenpanija on jaettu kahteen osaan, valtion päämies, eli presidentti, joka on vain nimellinen johtaja ja hallituksen päämies eli pääministeri, joka on todellinen toimeenpaneva.

Tässä järjestelmässä poliittinen puolue, joka saa enimmäismäärän paikkoja liittovaltion vaaleissa, muodostaa hallituksen. Puolue valitsee johtajan, jonka presidentti nimittää pääministeriksi. Pääministerin nimittämisen jälkeen kabinetin muodostaa hän, jonka jäsenten tulisi olla parlamentin ulkopuolella. Toimeenpaneva elin eli hallitus on vastuussa lainsäädäntöelimelle eli parlamentille

Tämä järjestelmä on yleinen maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Intiassa, Japanissa ja Kanadassa.

Hallituksen presidentin muoto

Kun maa seuraa hallituksen presidentin muotoa, se merkitsee, että valtion ja hallituksen johtajana eli presidenttinä on vain yksi henkilö. Presidentin valinnasta vastaavat suoraan maan kansalaiset tai joskus vaalikoulun jäsenet määräajaksi.

Puheenjohtaja valitsee eräät ministerit sihteeriksi ja muodostaa pienen kabinetin, joka avustaa maan hallinnassa. Puheenjohtaja ja sihteerit eivät ole vastuussa kongressille (parlamentille) tekoistaan. Itse asiassa he eivät myöskään osallistu istuntoihin.

Tämä hallituksen muoto löytyy maista, kuten Yhdysvalloista, Venäjältä, Brasiliasta ja Srilankasta.

Parlamentin ja presidentin hallituksen tärkeimmät erot

Alla esitetyt seikat ovat tärkeitä parlamentaarisen ja presidentinvaltaisuuden välisten erojen osalta:

1. Parlamentaarinen hallintojärjestelmä on sellainen, jossa lainsäätäjän ja toimeenpanevan elimen välillä on harmoninen suhde, kun taas oikeuslaitos toimii itsenäisesti. Tätä vastaan ​​presidentin hallituksen muodossa kolme hallituksen elintä toimivat toisistaan ​​riippumatta.
2. Eduskunta on jaettu parlamentaarisessa hallintomuodossa kahteen osaan eli valtion päämieheksi (presidentiksi) ja hallituksen päälliköksi (pääministeri). Päinvastoin, presidentti on hallituksen presidentin muoto.
3. Parlamentin hallinnon muodossa toimeenpaneva elin eli ministerineuvosto on vastuussa parlamentille säädöksistään. Toisaalta hallituksen presidentin muodossa ei ole tällaista vastuuvelvollisuutta, eli toimeenpaneva elin ei ole vastuussa parlamentille säädöksistään.
4. Valtuuksien fuusio on parlamentaarisessa järjestelmässä, kun taas valtuudet erotetaan presidentin järjestelmässä.
5. Parlamentin muodossa vain ne henkilöt nimitetään toimeenpanevan elimen ministereiksi, jotka ovat parlamentin jäseniä. Toisin kuin presidentin muodossa, sihteereiksi voidaan nimittää muita kuin lainsäätäjänä työskenteleviä henkilöitä.
6. Parlamentaarisessa hallituksessa pääministerillä on valtuudet purkaa alempi talo ennen sen päättymistä. Toisin kuin presidentti ei voi purkaa alempaa taloa presidentinhallituksessa.
7. Johtoryhmän hallinto ei ole vahvistettu parlamentaarisessa hallituksessa, sillä jos parlamentissa hyväksytään luottamuksettomuus, ministerineuvosto hylätään. Toisin kuin tämä, johtajalla on määräaika presidentinhallituksessa.

johtopäätös

Hallituksen jäsenillä on kaksoisjäsenyys eli lainsäädäntö- ja toimeenpaneva elin. Toisin kuin tämä, hallituksen presidentin muodossa hallituksessa on vain toimeenpanevan elimen jäsen.

Kun on kyse määräävästä asemasta, parlamentaarisessa järjestelmässä presidentti on vain hallitsijapäällikkö, kun taas todelliset voimat ovat pääministerin käsissä. Päinvastoin, presidentin järjestelmässä presidentti on saanut ylimmän vallan.