Kauppa tarkoittaa kauppaa, joka käsittelee tuotteiden ja palveluiden myyntiä, siirtoa tai vaihtoa rahan vastikkeeksi. Se auttaa myös tavaroiden toimittamisessa loppukäyttäjälle. Kauppa on kahdenlaisia: sisäinen kauppa ja ulkomaankauppa. Sisäkauppa on silloin, kun tavaroita käydään maan maantieteellisten rajojen sisällä, ja siihen kuuluu tukkukauppa ja vähittäiskauppa.
Päinvastoin, ulkomaankauppa tapahtuu, kun tavaroita käydään kauppaa eri maailman maissa, mukaan lukien tuonti, vienti ja yritys.
Vertailukaavio
| Vertailun perusteet | Tuonti | Viedä |
|---|---|---|
| merkitys | Tuonti tapahtuu silloin, kun yritys ostaa tuotteita toisesta maasta, ja sen tarkoituksena on jälleenmyydä sitä kotimarkkinoilla. | Vienti on silloin, kun yritys toimittaa tavaroita ja palveluja muille maille myyntitarkoituksiin. |
| Tavoite | Vastatakseen sellaisten tavaroiden kysyntää, joita ei ole saatavilla kotimaassa. | Markkinaosuuden tai maailmanlaajuisen läsnäolon lisääminen. |
| edustaa | Tuonnin korkea taso on voimakas kotimainen kysyntä. | Korkea vienti on kaupan ylijäämän indikaattori. |
Tuonnin määritelmä
Tuonti viittaa sellaiseen ulkomaankauppaan, jossa tavarat tai palvelut tuodaan kotimaahan ulkomailta, jotta ne voidaan jälleenmyydä kotimarkkinoilla. Tavaroiden tuonnissa noudatetaan seuraavaa menettelyä:
- Kauppatutkimus : Tuontiprosessi alkaa kaupan tutkimuksella, kuinka monta maata ja yritystä vie vaaditun tuotteen ja että tuojayrityksen on hankittava kaikki kaupankäyntihakemistojen, ammattiyhdistysten jne. Tiedot. vientiä harjoittavien yritysten kanssa tietää niiden hinnat ja toimitusehdot.
- Tuontilisenssin saaminen : Jotkin tavarat ovat tuontilisenssin alaisia, kun taas toiset eivät. Niinpä maahantuojan on käytännössä tiedettävä vienti- ja tuontipolitiikasta, jotta tiedetään, tarvitsevatko maahantuojan vaatimat tavarat tuontilupaa vai ei. Jos se on tarpeen, maahantuojan on noudatettava kaikkia tarvittavia toimenpiteitä sen hankkimiseksi.
- Valuuttakurssien hankinta : Maahantuojan on saatava ulkomaanvaluutta, kun viejä asuu ulkomailla, ja hän pyytää tavaroita maksamaan valuutassa, joka on siinä maassa, jossa hän asuu.
- Tilauspaikka : Maahantuoja toimittaa viejälle tilauksen tuotteiden toimittamisesta. Tuontitilaus sisältää yksityiskohtaiset tiedot lähetettävien tavaroiden hinnasta, laadusta, määrästä, väristä, laadusta jne.
- Luottokirjan saaminen : Kun tuoja ja viejä ovat sopineet maksuehtojen kanssa, tuojayrityksen on saatava pankiltaan akkreditointi, joka osoittaa uskottavuuden velvoitteen toteutumisen suhteen.
- Varojen järjestäminen : Tavaroiden maahantuojan on järjestettävä rahoitusta ennen kuin ne saapuvat satamaan.
- Lähetysneuvonnan vastaanottaminen : Kun tavarat on lastattu alukseen, viejä lähettää lähetysneuvontaa, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tavaroiden siirrosta, kuten laskun numero, aluksen nimi, konossementin numero, vientisatama, kuvaus lähetetyt tavarat.
- Tuontiasiakirjojen palauttaminen: Tavaroiden lähettämisen jälkeen viejä tekee tiettyjä tärkeitä asiakirjoja sopimusehtojen mukaisesti ja antaa sen pankkiirille, siirtää sen edelleen luottokirjeen mukaisesti.
- Tavaroiden saapuminen : Viejä lähettää tavarat sopimusehtojen mukaisesti. Vastuussa oleva alus ilmoittaa telakalla olevalle virkailijalle, että tuotteet saapuvat maahan ja toimittavat asiakirjan, nimittäin yleisen tuonnin.
- Tulli ja vapautus : Kun tavarat saapuvat Intiaan, ne ovat tulliselvityksen alaisia, mikä on valtava prosessi, jossa on suoritettava useita oikeudellisia muodollisuuksia.
Määritelmä vienti
Vienti voidaan määritellä kaupankäyntimuotoon, jossa kotimaassa valmistetut tavarat lähetetään ulkomaille ulkomaisen ostajan pyynnöstä. Tavaroiden viemiseen toiseen maahan suuntautuva prosessi annetaan seuraavasti:
- Kysely- ja lähetyksen tarjoukset: Tavaroiden mahdollinen ostaja lähettää kyselyn eri vientiä harjoittaville yrityksille ja pyyntöjä hinnoista, määrästä, laadusta ja ehdoista. Viejät puolestaan lähettävät proforma-laskun, jossa eritellään erät, kuten koko, paino, laatu, väri, laatu, toimitusmuoto, pakkaustapa, maksu jne.
- Tilauksen vastaanottaminen : Kun ostaja on suostunut viejän hintaan, määrään, ehtoihin ja ehtoihin, hän antaa tilauksen lähettämään tavarat, joita kutsutaan luetelmakohdaksi.
- Maahantuojan luottokelpoisuuden määrittäminen : Viejä kysyy tilauksen saamisen jälkeen ostajan (maahantuojan) uskottavuudesta. Näin varmistetaan, että mahdolliset maksukyvyttömyysmahdollisuudet maahantuojalla on, kun ne ovat saapuneet kohteeseen. Niinpä viejä pyytää maahantuojalta akkreditointia, jotta se tietää uskottavuuden.
- Lisenssin saaminen : Viejän on täytettävä tietyt oikeudelliset muodollisuudet, koska tavaroihin sovelletaan tullilainsäädäntöä, jossa edellytetään, että viejäjärjestöllä on oltava vientilupa ennen kuin se siirtyy eteenpäin.
- Ennakkomaksujen rahoitus : Vientiluvan saamisen jälkeen viejä lähestyy pankkia tai rahoituslaitosta saadakseen ennen siirtoa rahoitusta tuotantotoiminnan toteuttamiseksi.
- Tavaroiden tuotanto : Kun viejä saa rahoitusta pankilta, viejä aloittaa sitten tavaroiden tuotannon maahantuojan vaatimusten mukaisesti.
- Ennakkovalvonta : Asianomainen viranomainen tarkistaa tavaran, jonka tarkoituksena on varmistaa, että maasta viedään vain laadukkaita tuotteita.
- Alkuperätodistuksen saaminen : Maahantuojamaat toimittavat viejämaan tavaroihin tariffimyönnytyksiä tai muita poikkeuksia ja käyttävät tällaista etua viejän on lähetettävä alkuperätodistus maahantuojalle. Se varmistaa tavaroiden tosiasiallisen tuotannon kyseisessä maassa.
- Toimitusvarausvaraus : Viejä lähestyy varustamoa varaamaan lähetystilaa lähetettäville tavaroille. Tätä varten vientiä harjoittavan yrityksen on määriteltävä vietävien tavaroiden luonne ja tyyppi, lähetyspäivä, sataman määräpaikka jne.
- Pakkaaminen ja edelleenlähetys : Kun kaikki oikeudelliset muodollisuudet on täytetty ja kuljetustilaa haetaan, tavarat pakataan huolellisesti ja sitten kaikki yksityiskohdat, kuten brutto- ja nettopaino, maahantuojan nimi ja osoite, alkuperämaa ja niin edelleen. Sen jälkeen vientiä harjoittava yritys toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tavaroiden siirtämiseksi satamaan.
- Tavaroiden vakuutus : Viejä vakuuttaa tavarat vakuutusyhtiöllä saadakseen suojan menetyksen tai vahingon vaarasta kuljetuksen aikana.
- Tullaus : Seuraavaksi tavarat tulliselvitetään ennen kuin ne lastataan alukseen.
- Vastaanottajien vastaanotto : Aluksen päällikön on saatava mate-kuitti sataman päällikölle, kun tavarat lastataan alukseen.
- Rahtikulutus : Clearing and Forwarding (C) -asiamies luovuttaa perämiehen kuitin rahtia määrittävälle varustamolle. Saatuaan sen yhtiö laskuttaa konossementin, joka toimii todisteena siitä, että merenkulkuyrityksellä on tavarat sen vastaanottamiseksi määränpäähän.
- Laskun laatiminen : Kun tavarat on lähetetty määräpaikkaan, valmistetaan tavaroiden lasku, jossa ilmoitetaan tavaran määrä ja tuojalle maksettava määrä.
- Maksun turvaaminen : Lopuksi viejä ilmoittaa maahantuojalle tavaroiden siirrosta. Seuraavaksi maahantuoja vaatii tavaran nimitystä vaatien tiettyjä asiakirjoja, kuten konossementin, laskun, vakuutuksen, akkukirjan, alkuperätodistuksen jne., Tullin saapuessa ja selvittämisessä.
Vientiä harjoittava yritys lähettää nämä asiakirjat tuojayritykselle pankkiirin kanssa ja kehottaa toimittamaan sen vasta, kun vekseli hyväksytään.
Tärkeimmät erot tuonnin ja viennin välillä
Jäljempänä esitetyt kohdat ovat merkittäviä tuonnin ja viennin välisen eron osalta:
- Tuonti, kuten nimestä käy ilmi, on prosessi, jossa ulkomaiset tavarat tuodaan kotimaahan niiden jälleenmyyntiä varten kotimarkkinoilla. Vienti merkitsee sitä vastoin prosessia, jossa tavarat lähetetään kotimaahan ulkomaille myyntiä varten.
- Tavaroiden maahantuonnista toisesta maasta on tärkeintä, että se täyttää tietyn hyödykkeen kysynnän, joka ei ole tai on pulassa kotimaassa. Toisaalta pääasiallinen syy tavaroiden viemiseen toiseen maahan on lisätä maailmanlaajuista läsnäoloa tai markkinoiden kattavuutta.
- Tuonti korkealla tasolla osoittaa voimakasta kotimaisen kysynnän, mikä viittaa siihen, että talous kasvaa. Korkea vienti edustaa kauppataseen ylijäämää, mikä on hyvä talouden yleisen kasvun kannalta.
johtopäätös
Periaatteessa on olemassa kaksi tapaa tuoda / viedä tavaroita ja palveluja, joissa suora vienti / tuonti on sellainen, jossa yritys lähestyy suoraan ulkomaisia ostajia / toimittajia ja täydentää kaikki siirtoon ja rahoitukseen liittyvät oikeudelliset muodollisuudet.
Jos kyseessä on epäsuora vientiä / tuontia, yrityksillä on kuitenkin hyvin vähän osallistumista toimintaan, vaan välittäjät suorittavat kaikki tehtävät ja siten välillisessä vientissä yrityksellä ei ole suoraa vuorovaikutusta merentakaisten asiakkaiden kanssa viennin ja tuojien tapauksessa. .
